Elossa ja potkii

En ole tippunut ylitse maailman reunan, eikä taivas ole pudonnut niskaani. Sen sijaan kotikoneeni on käynyt talviunille tmv., ja on tyydyttävä työkoneelta kirjoittamiseen.
Koneettomuus ei ole täysin huono asia, vuorokauteen on kummasti ilmestynyt lisää tunteja käsitöiden TEKEMISEEN sen sijaan että ihmettelisi tuntitolkulla muiden valmiita töitä, uusia ideoita, ohjeita ja lankoja virtuaalimaailmassa. Olenko siis ollut nettiriippuvainen? (KYLLÄ!)

Valmistuneita töitä on ei-niin-hellepäivänhuivi (josta tosin puuttuu hapsut), lenkurahuivi Tapestrystä My-So-Called-Scarfin mallineuleella, Swallowtail Shawl Pirtin kehräämön kampalangasta ja huovutettu versio Knitting Naturen Sunflower Tamistä (kiitos SNY:lle ihanasta Pirtin kehräämön Syksy-langasta). Kuvia joistain näistä keskeneräisenä / lankana löytyy täältä.

Paljon hupia on myös saatu työtoverilta lainatuista vyyhdinpuista ja kerijälaitteesta, karmea totuus siitä kuinka paljon mulla on lankaa on auennut ihan uudella tavalla kun seuraa yhä kasvavaa kerittyjen lankoja kasaa ja hitaasti pienenevää vyyhtikasaa...

Aina kun on ollut liian kivaa olen purkanut muutaman rivin Icarusta josta meinasi tulla liian suuri / lanka olisi tod.näk. loppunut. Mohair kun vaan on niin kovin takertuvaista sorttia. Olen myös miettinyt että pitäisikö sitä ruveta käyttämään lifelineja (näähh...).

SNY:ltä sain paketissa ihananpunaista Gedifran raitalankaa ja huovutettuja kukkia syksyn väreissä. Kiitos SNY!

Langasta voisi tulla vaikka tämä: