perjantaina, syyskuuta 28, 2007

Matkustan ympäri... Britanniaaa

Erehdyin lupaamaan joskus jossain jonkinlaista raporttia kesälomamatkastani Skotlantiin ja Pohjois-Irlantiin. Matka tapahtuin todellakin jo heinäkuussa, mutta mulle ei ollut kuvia mitä näyttää koska muistikorttini sai reissussa jonkun oireyhtymän ja vietti aikaa muistikorttisairaalassa viime päiviin saakka. No nyt on kuvia senkin edestä.

Matka alkoi Glasgowista johon pääsin suht kätevästi Frankfurt Hahnin kautta koukkaamalla (kauhian kiva olisi suora linja Tampereelta; vink vink te Ryanairin sedät jotka blogiani luette. Tukholmasta ja Oslostakin pääsee.)

Glasgowista tykkäsin kovasti. Rento ja pikkukaupungin omainen. Kahdessa päivässä ei ylettömästi kerkiä näkemään, päätin jättää kaikki "nähtävyydet" väliin ja keskittyä hengailuun ja pällistelyyn, ja ihan pikkaisen shoppailuun. Tämä tötteröpää keekotti modernin taiteen museon edessä. Ehkä ko. herrakin on koko maassa vallinneen Harry Potter -kuumeen kourissa. Museoon kävin myös kurkkaamassa, kun kerran ilmaisiksi pääsi. Sieltä löytyikin vinkki mitä tehdä kaikille sukkalankojen jämille. Taiteilijan nimeä en valitettavasti tähän hätään löydä mistään. Nämä herkkupeitot olivat Barras-torin antiikkiliikkeessä kaupan. En edes halunnut tietää mitä maksoivat, en tiedä kumpi olisi harmittanut enemmän; se että ei ole varaa vai se että olisi varaa mutta ei resursseja raahat pitkin maita ja mantuja. Oli muuten aika hassu tori, tavaraa todella laidasta laitaan; rihkamaa, matkamuistoja, halpisvaatteita, tupakkaa (ilm. laittomasti; sen verran sujuvasti siirtyivät kassista kassiin), kirjoja, antiikkia, keräilytavaraa mm. natsiuniformuja. Lankaakin löytyi, mutta oli kyllä sellaista muovihöttöä että oksat pois.

Sitten olikin aika suunnata maalle, parin tunnin ajomatkan päässä meitä odotti:
kotimme Ylämailla; ainakin viikon ajan. Ak: oh, rh, k, halli. Yk: 5 mh, kaikki en suite.
Sijaintikin ihan kiva; vajaan km päässä Loch Voil ja Balquhidderin idyllinen kylä.
Paljon olisi Kirsille työnsarkaa; tämäkin herra tarvitsisi ilmiselvästi jonkinlaisen myssyn. Kyllä varmaan tulee vilu kun asustaa joen keskellä saarella olevalla hautausmaalla.
Sukille ja huiveillekin käteviä telineitä on sijoitettu tien varteen.
Callanderin raggariteinit hilluvat kartsalla.
Tämä ihkupihku höpönassu karvasonni on nimeltään Hamish. Ammattina hällä Trossach Woollen Mill -liikkeen maskotti; ja jossain määrin liikkeen asiakkaiden ostamien porkkanoiden mussutus. Villamylly ei muuten sitten syytänyt lankaa, vaan matkamuistoja ja lähinnä eläkeikäisiin vetoavia rytkyjä. Tartan-huovat ja muutama neule vastasivat villa-osuudesta.

Jatkuu...

3 Comments:

Blogger Karoliina said...

Hamish on cool!

Upeita paikkoja. Taas tekisi mieli reissuun...ihan minne vaan.

la syysk. 29, 11:45:00 ap.  
Blogger Matuni said...

Erittäin hauskan näköinen reissu! Miten liikuit(/te) paikasta toiseen? Itseäni kiinnostaa tuo suuntima myöskin, monen muun paikan lisäksi... :)

su lokak. 07, 08:29:00 ip.  
Blogger katinkontti said...

Karoliina: Reissaaminen kyllä vain kasvattaa matkakuumetta, ei suinkaan vähennä. Kumma juttu.
Matuni: Skotlannissa huristeltiin vuokra-autolla, ehdottomasti paras keino liikkua "maalla", ajavat vaan mokomat väärällä puolella ja tietkin olivat paikoitellen varsin kapeita. P-Irlannissa liikuin lähinnä junalla; joita kulki varsin hyvin ja hinnatkaan eivät olleet hirmuisia. Jonkun verran myös bussilla. Ja taksilla; kun Derryn lentokentältä ei kulkenut lauantaisin bussia keskustaan :-0

ma lokak. 08, 03:07:00 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home