Metamorphosis (aka to the Batcave)

Vaikka aluksi hän näytti hieman epämääräiseltä, lähinnä perhosentoukalta, ja vähän myöhemmin jättiläishämähäkiltä, hänestä sukeutui loppujen lopuksi varsin kaunis lepakkohenkilö.

Tässä hän elbaa sängyllä

Flower Basket Shawl
Evelyn A. Clark, Interweave Knits
(en tiedä missä numerossa, mie kerkesin imuttaa tän netistä ennen kuin ottivat sen sieltä pois)
lanka Novita Kid Mohair, n. 130g
Mitat: n. 210 x 110 cm

Tässä lähikuvaa hänen eriskummallisesta pintarakenteestaan

Tässä hän hengailee ikkunassa ja tarkkailee pihan tapahtumia

Tykästyin häneen oikein kovasti, varsinkin nähtyäni ns. pingottamisen ihmeen. Niin kovasti että en olisi raaskia lähettää häntä maailmalla. Mutta niin vaan oli ennalta määrätty ja päätetty. Ylihuolehtivan emon tavoin halusin suojella häntä kuitenkin maailman pahuudelta, ja pakotin hänet pukeutumaan valeasuun joka piilottaisi hänen todellisen identiteettinsä.

Kiiltomatoja ja hämähäkkejä

Yhä hengissä, mutta yleismaailmallinen tympääntyminen vaivaa. Kaikki on vaan plääh! Ei tosin mikään epätavallisin asia tähän aikaan vuodesta. Nautin kyllä lisääntyvästä valosta, auringonpaisteesta ja lumien sulamisesta, mutta silti kevätväsymys painaa. Siinä mielessä olen kyllä täysin syksyihminen, silloin intoa ja virtaa yleensä piisaa. Ehkä tää on syntymäkuukausijuttu; syyskuussa syntyneenä sitä vaan on syksyn lapsi. Enkä mie tykkää kellonkääntelystäkään.

Sormikkaat eivät ole edistyneet yhtään sitten neuletapaamisen. Väri ei oikeasti ole noin neonvihreä, vaan semmoinen keväänvihreä, lanka siis Lanett. Mallineuleessa silmukat "risteilevät" (ilm. neuletermi v -59) oikealle ja vasemmalle joka toinen kerros.













Tämä karvakasa on taas kuuluisa kukkakorisaali. Nyt se rupeaa pikkuhiljaa näyttämään saalilta, vähän aikaa sitten se oli lähinnä Lukitarin lapsi metallisine puikkonipistimineen. Kuvassa se leikkii lampunvarjostinta; oli ainoa keino saada kuviota edes vähän näkyviin.

















Malli on tosi mukava ja nopea neuloa. Olen tähän mennessä kuluttanut n. 100 g Novitan Kid Mohairia ja huivi on jo isompi kuin alkuperäinen. Teen tätä vitosen puikoilla, olisi voinut olla isommatkin puikot; olen nyt sitten yrittänyt tehdä mahdollisimman löysää että tulisi sellainen "ilmava" huivi. Toivottavasti pingottaminen tuo tuota kuviota paremmin esiin. Tosi karvaista tuo KM on, mutta ei nyt onneksi ihan hirveästi nöyhtää. Keskiviikkona pitäisi saada postiin että kerkeäisi siskolle ensi viikonlopun Rooman matkalle mukaan.

Mustaa villatakkia syntyi viime viikonloppuna junamatkailessa, enää noin puolet etukappaleesta puuttuu. Nyt se on vaan ollut jäähyllä että ylläoleva valmistuisi ajoissa. Kotopuolessa käydessä kävin myös Korialla Novitan tehtaanmyymälässä, mutta sielläkin kaikki oli tällä kertaa plääh. Pussilankoja tosi huonosti, enkä edes bongannut merino-Woolia niin kuin joku muu (ei mitään muistikuvaa kuka) kertoi sieltä löytäneensä. Mukaan tarttui ainoastaan lisää Kid Mohairia (2,50€/50 g), tällä kertaa haaleanvaaleanpunaista koska tykästyin näihin ja haluaisin kokeilla tehdä jotain vastaavaa.

Toveri-tamperettaret huomio! Jos kaipaatte Suuria Käsityölehtiä, Novitoja, Modia ym. viimeisen n. 15 v ajalta, niitä oli ilmestynyt vinot pinot Lukulaariin (Puutarhakatu), hinta 2 tai 2,50 € kipale. Ostin pari SKL:ää lähinnä kaavojen takia, jos joskus maailmassa innostuisi taas ompelemaan. Tällekin viikonlopulle oli tosin kaksi hamekangasta varattuna, mutta eipähän niillekään mitään ole tapahtunut.


PLÄÄHHH!!!!

Strike a Pose

Uusi Vogue Knitting on tulollaan kuun lopussa, ja nettisivulla on jo sneak previewta tarjolla. Joitain kivoja ja joitain mun henk.koht. YKW-osastoon kuuluvia.

Kivoja:




















Tosin ei näin napanäkyynaapuriin-mallisena.






















Tosin yksivärisenä






















Täst mie tykkään ihan tällaisenaan, ihqua retroa

Ei-niin-kivoja:




















Imetyspaita?






















Tää näyttää musta kummalta tuon hoikan mallin päälläkin, enkä muutenkaan kaipaa toppia jossa on rintojen päällä isot palmikot ja joka samalla paljastaa mahan.

Nyt neuletapaamiseen, heippa!

Helsingin herkut

Vietin viikonlopun Helsingissä hummailemassa. Kivaa oli. Olen siitä huono tamperelainen että tykkään ihan hirmuisesti pääkaupungistamme. Perjantaina kävimme pikaisesti ihmettelemässä Kampin ostoskeskusta. Hienohan se oli, paljon kivoja pieniä kauppoja. Ei tosin yhtään lankakauppaa.
Lauantaina tutustuin sitten Hämeentien Priimaan (ilmeisesti, en katsonut nimeä, mutta osui matkalle Kurvista Hakaniemeen kävellessä), Vihreään vyyhtiin ja Menitaan. Priimasta(?) ei mitään tarttunut mukaan, vaikka ihan kiva kauppa olikin. Lähinnä kai "ekan kaupan syndroomaa", eli päivän ensimmäisestä kaupasta ei voi ostaa koska ei tiedä mitä muissa on. Turmalinia olisi ollut paria väriä halvalla (muistaakseni 7€/100 g), mutta molemmat sinisävyisiä eli ei mun juttu. VV:stä ostin bambuiset sukkapuikot (kun kolmosia ei ollut ebenpuisina) ja Onlinie Supersocke 100:a. Menitassa kävi sitten vanhanaikaisesti; menin ihan lukkoon kaiken sen ihanuuden edessä. Hortoilin ja hiplailin eri lankoja n. 1/2 h, ja lopulta ostin 50 g Grignascon Tangoa. No oli kiva nähdä ko. kauppa, ja onpahan nyt joku käsitys mitä kaikkea siellä on. Nyt voi sitten laittaa AVUSTAJAN (Annen termi) asialle. Avustajasta puheen ollen, siskon käännytystyökin ilmeisesti tuotti tulosti, sen varran hartaana hän hiplasi Merinosilk-vyyhtejä.
Tangosta voisi tehdä vaikka nää:



















Muita kauppoja jotka pääsivät osalliseksi pennosistani olivat Tokyokan, Korres-kosmetiikkaliike ja Akateeminen. Jälkimmäisessä selailin kyllä monia käsityökirjoja, muuta loppujen lopuksi päädyin vain kahteen pokkariin; Nancy Mitfordin The Pursuit of Love ja Douglas Couplandin Generation X. Ei siis mitään huippu-uutuuksia, lähinnä kirjahyllyn aukkojen täyttöä. Aukkoja kirjahyllyssäni on tosin puhtaasti metaforallisella tasolla.
Tuli myös testattua millaista soulfoodia saa Kalliosta. Ihan hyvää oli, kohtuuhintaista perusmättöä. Ei nyt ihan Sylvian sieluruualle vetänyt vertoja, mutta taitaa olla vähän epäreilu vertailukohde. Sijainnisra bonusta, alle 10 min kävelymatka siskoni tykö.

Neulomukset eivät kauheasti edistyneet. Villatakin toinen etukappale on valmis, ja toinen aloitettu, kiitos junamatkojen. Nytkin vaan surffailen netissä, enkä neulo. Vihreät sormikkaat kesken. Jaywalkerit kesken. Siskon synttärilahja aloittamatta, dedis 2 vkon kuluttua. Lal-lal-laa...

P.S. Stockalta saa suklaapullaa! Kiitos ranskis-teemaviikkojen. Suklaapullat rullaa. Joku vuosi sitten Normandian lomalla perustimme jopa suklaapullakultin.
Tässä virtuaalipullaa kaikille, olkaatten hyvät:

Katinkontissa kiitetään ja kikkaillaan

Alkuun mega-super-hyper-kiitokset AnneV:lle (ja AnneV:n orjalle)! Annen arkistoista löytyi kaipaamani palmikkovillapaidan ohje ja nyt pääsen jatkamaan siitä mihin -krhm- 15 vuotta sitten jäin. Ohjeen kuva olikin sitten kasarimpi kuin muistinkaan. Kuvassa tytsyllä on paidassa melkoiset olkatoppaukset ja musta pyöreälierinen hattu a la Boy George takaraivolla. Paita on myös ilmeisesti tarkoitettu hieman väljemmäksi; tekemäni koko on nimittäin 40/42; ei ihan mun normaali vaatekokoni. Ja hihojen levein kohta on ohjeen mukaan mukavan tilava 56 cm! On siellä allien tilaa kölliä. Jonkinlaista sumplimista on siis tiedossa.
Koska asunnossani on vielä paljaana teräviä kulmia joihin itsensä satuttaa olen ostanut lisää pehmikettä. Eilen mukaan tarttui (varmaan näiden inspiroimana) jäätelövärisiä PKT:n ryijylankoja; mansikkapinkkiä, suklaanruskeaa ja pistaasinvihreää, lisäksi sinistä jolle en jätskimakua keksi. Niistä tulee sukat tai kämmekkäät. Koskarin lankakaupasta ostin keväänvihreää Lanettia ja sinivihreää Kitteniä (ilmeisesti samaa väriä kuin KirsiÄr). Kittenistä (minäkinkunkaikkimuutkin) haluaisin puseron, mutta ajattelin ensi yhden kerän avulla testata ko. langan sietokykyäni. Jotkut mohairit eivät sovi ihoni / hengitysteitteni kanssa, joten pitää tehdä koepala.
Tämän huivin tein joku vuosi sitten (silloin kun en mukamas neulonut), lanka on jotain Novitan mohairia (Princess? Chic?), ja tästä ainakin mulle tulee helposti "karvoja kurkussa" olo. Eipä ole siis tullut paljoa pidettyä, vaikka nätti onkin. Tosi värikään ei ole ihan ominta.
















On mulla myös Korialta ostettua Kid Mohairia. Siitä olisi tarkoitus tehdä Flower Basket Shawl siskolle synttärilahjaksi. Mikäköhän olisi sopiva puikkokoko, suositus kun näkyy vaihtelevan vyötteen 4:stä pashmina-ohjeen 5.5:en?

Lanett liittykin sitten siihen kikkailuun; siitä on tulossa kakkosen (2:n) sukkapuikoilla sormikkaat, ohje Eevän käsityöt, kevät 1959. Ohjeessa annetaan niinkin tarkat ohjeet kuin 50 g ohutta villalankaa, lankaan sopivat sukkapuikot. Tiheys 14 s. oikein = 4 cm. Ei-niin-kovin nopean laskutoimituksen jälkeen: 35 s. = 10 cm. Lanett + 2:set = 32 s. = 10 cm. Uskon kourieni olevan sen verta isot että toimii silti. Harjoittelen nykertämistä näitä sormikkaita varten jotka haluaisin joskus tehdä:



















Noissa neuletiheys on kiitettävät 40 s. = 10 cm. Kirjoneuletta. Ainahan sitä saa haaveilla. Tosin aika kivuttomasti on kakkosilla mennyt tähän asti, hidastahan se vaan on. Vartta on jo ainakin 5 cm tehtynä, alkuun nykerretty nirkkoja ja kaikkee. Ja eipähän tarvi tehdä sitä mustaa villatakkia...

Bloogista, rakas Watson

Kyllä taas oli vähän pitkät piuhat (ehkä noin 475 m/50 g), mutta vihdoin tajusin tuon kaikkien puhuman blogilista viittaavaan -ta-daa- blogilistaan. Ja kylli, nyt minäkin olen siellä! Ja minäkin pystyn vähän kätevämmin seuraamaan muitten päivityksiä. Laa-laa, olen nero. Not.

Pakollinen neuleosuus. Ostinpä tässä päivä pari sitten ohjeen tähän:



















Eikö ole kiva? Muhun se vetoaa tuollaisella nelkytlukuisella charmillaan (nuo kumpparit tietysti tehostavat vaikutelmaa), ja napitus on hauska. Se on varmaan juuri se juju josta joku kirjoitti Hesarin kuukausiliitteessä. Mie, toisin kuin jutun kirjoittaja, tykkään jujuista. Langaksi ajattelin käyttää Woolia, kun sitä on puolen kilon Koria-pussillinen lehmuksenvihreää. Sitten se mätsää mun Jaywalkereihin, megahienoo.

Kyllä mä oikeasti neulonkin...

Jos joskus kirjoittaisi jotain neulomisestakin. Ei ole vaan ole ollut mitään kauhean mielenkiintoista kerrottavaa; neulon edelleen mustaa pitsivillatakkia, puuttuu vajaat 1,5 etukappaleellista. Puikoilla on myös Jaywalkerit Novita Wool -raitalangasta.













Mutta koska Wool ei todellakaan ole mitään sukkalankaa rupesin miettimään että jotain vahviketta tarvitsisi saada ennen kuin tupean kantapäätä tekemään. KirsiÄr lupasi ystävällisesti Menitassa käydessään katsoa vahvikelankaa mulle. Olihan sitä kuulemna, mutta surkea pieni nöttönen maksoi maltaita ja värit ns. sukkasi (haa-haa). Myyjät olivat suositelleet karhulangan käyttöä. Tänään sitten marssin Koskarin käsityöliikkeeseen karhulankaa ostamaan. Lankaa oli, ihan ilmaista ei sekään (6,55€/200 m), mutta valkoinen väri uppoaa varmaan noihin raitoihin ihan kivasti. Langan hintaa tietysti nosti se että eihän sieltä tietenkään päässyt ulos pelkän karhulangan kanssa. Ostin kaksi kerää vaaleansinistä tarjous Idena Juvelia (2€/50 g) ja kaksi kerää pinkulaa Sisua. Niistä pitäisi joskus tulla näitä:



















Olivat muuten lisänneet lankojen osuutta Koskarin liikkeessä. Oli tullut uutuuksiakin, mm. Regia Silkiä, Dropsin Alpacaa (vain muutamia värejä) ja Silke-Tweediä. Siellä sitten seisoin kengät märkinä omassa kuolalammikossani jälkimmäisen edessä. Olen nimittäin aivan rakastunut tähän:




























Itseni hillitsemisessä kyllä auttoin langan hinta, pyöri jossain 9€/kuukeli tietämillä. Jos ostaisi vaikka kaksi kerää kuukaudessa niin kesällä pääsisi jo neulomaan...

Edit: Tajusin juuri oman idioottimaisuuteni. Kai sitä nyt pääsis neulomaan heti kun on ekan kerän ostanut. Koko takin langat olisi siis vasta kesällä kasassa. Mikään ei satu niin paljon kun oma tyhmyys.